Satoi ja paistoi

Rajan ylityksen myötä ylittyi myös kastepiste ja melko reilusti ylittyikin. Rajalta matka jatkui kohti Hampuria, teiden asteittain suurentuessa. 20km ennen Hampurin keskustaa juututtiin sitten ensimmäiseen kunnon ruuhkaan. Ei tarvinnut onneksi juuri puolta tuntia pidempään madella rekkojen keskellä. Ruuhkan jälkeen suuntasimme kohti Jesteburgia.

Perille Jesteburgiin päästyämme löysimme oikein mukavan leirintäalueen, jossa oli oma kolonen kaikille.

Lähes kaikki muut asukkaat olivat pysyviä ja matkailuvaunujen rinnalle oli rakennettu jos jonkin näköistä vajaa ja terassia. Kyllä täytyy olla kiitollinen omasta mökistä jonka seinän takana ei ole toista samanlaista. Illalla kasailtiin pyörät ja käytiin vähän availemassa istuessa jumiutuneita jalkoja oikein mukavalla pikkutiellä, jota pitkin jatkoimmekin sitten seuraavana aamuna.

Kuten kuvasta näkyy nopeusrajoituksia ei tarvinnut meidän rynnäkkö berlingolla orjallisesti noudattaa. Ajeltiin jonkin matkaa pieneen kylään josta ostettiin parit croissantit aamupalaksi ja taas matka jatkui.

Koko aamupäivä ajeltiin mukavia pikkuteitä pitkin kohti Celleä, missä tankattiin ja suunnistettiin kartan ja opasteiden avulla oikeaan suuntaan navigaattorin hukattua itsensä. Göttingeniin asti selvittiin ennen kuin iski hirveä nälkä. Apu tähän hätään löytyi mukavasta italialaisesta pizzeriasta. Hyvä ruoka parempi mieli, ruuan aikana nimittäin sadepilvet olivat vaihtaneet maisemaa ja aurinko lämmitti mukavasti pömpöttävää pötsiä.

Pötsit lastattiin taasen patonki rakettiin ja jatkettiin pikkuhiljaa rekkoja ohitellen ja Audeja, Bemareita ja Volkkareita väistellen kohti Frankfurtia.

Pysähdys paikalla ennen Frankfurttia oli virallinen tyttöparkki.

Kaupungin maamerkkien näkyessä alkoi hiemaan jännittää tuleva kaista-ajo. Siitä selvittiin kuitenkin kunnialla ja saatiin auto parkkiin. Jonka jälkeen lähdimme etsimään yöpaikkaa.

Co-driver/Dj Niko