Edellisistä vieraista päästyämme aloimme odotella seuraavia.. Aattona saapuvista vieraista ei ollu kuulunut mitään koko päivänä ja mulla oli muistikuva että Suvi oli ehkä joskus sanonu lennon olevan viiden aikoihin kentällä.. Käytiin kuitenkin sit Finnairin sivuilla tarkistamassa ja lento oli arvioitu saapuvaksi 14.25. Eli ei ihan mun muistikuvan veroinen aika.. Lähettiin kentälle ja, ja hyvin kerettiin, kun katottiin tauluun huomattiin että lento oli myöhässä reilun tunnin. Ja edelleenkin ihmeteltiin sitä ku ei matkailijoista ollu kuulunu mitään. Jäätiin sit odottelemaan tylsistyneinä.. Lennon arvioituna saapumisaikana mentiin tulo-oville.. Reilu puol tuntia sen jälkeen ku kone oli ilmoitettu lasketutuneeksi tuli Nooralta viesti että odottelevat laukkuja. Se oli siis ensimmäinen ilmoitus näistä vieraista.. Odoteltiin sitten siinä vielä hetki ja sit näkyikin jo meidän vieraat, Minna, Suvi ja Noora. Lastattiin matkalaukut ja Minna Nikon kyytiin Berlingoon ja minä hyppäsin tyttöjen kanssa junaan. Tälläkin järjestelyllä oli taka-ajatuksensa: saatiin räpättää ensi kuulumiset rauhassa tyttöjen kanssa..

Aaton aamu ei niinkään tuntunut joululta mutta illalla kun istuttiin kaikki meillä tuntui olo jouluisemmalta kuin aamulla. Kynttilänvalossa vaihdettiin kuulumisia ja suunniteltiin tulevaa. Kelit oli hiukan epävakaisia edelleen ja sadetta oli odotettavissa.. Päätettiin että jos aamulla ei sada niin lähdetään kävelemään kohti mastovuorta. Aamulla ei satanu, lyötiin lenkkarit jalkaan ja lähettiin.. Keli oli ihan mukava. Ei ollu liian kuuma.. Pilvet jonkin matkan päässä ei näyttäny kuitenkaan lupaavilta..

Ja niinhän se alkoi sitten tihuttaa ja hetken päästä tuli ihan kunnolla vettä.. Oltiin kävelty jo sen verran että oli ihan sama kävellä lenkki loppuun kuin kääntyä takasin. Oltais kastuttu joka tapauksessa ja niinhän me sit kastuttiin. Vuorille asti ei päästy mutta käveltiin sit Mijakseen ja sieltä toista reittiä pois taikaisin Fuengirolaan. Märkä reissuhan se oli mutta oli meillä mukavaa.. Kämpille ku päästiin niin ripustettiin vaatteet kuivumaan ja itse lämpimään suihkuun. Eipä sinä iltana sen koommin ulkoiltu muuta ku Josea pissalle ja se että juostiin autoon ja autosta ravintolaan.

Ravintolaillallisen jälkeen mentiin kotiin, Minna meni omaan hotellihuoneeseensa. Hetken aikaa vielä naurettiin ja sit painuttiin nukkumaan jotta oltais virkeitä seuraavan päivän rientoihin. No eipä oltu :D Lauantaina ei kai tehty mitään erikoista. Muisti pätkii... :) Niko ja Minna tais käydä hakemassa meille vuokra-auton Marbellasta että päästäisiin vähän ympäristöä katsomaan. Tehtiin ruokaa ja oltiin yhdessä. Ruuan jälkeen käytiin Suvin ja Nooran kanssa saattamassa Minna hotellille. Iltaa vietettiin neljästään tai oikeestaan viidestään mutta Nikosta ei ollut oikein seuraksi ku se vähän kipuili ja vietti iltansa sängyssä.. Opiskelukaveri Jonna oli meillä käymässä.. Sunnuntai-aamu valkeni meille aurinkoisena lähettiin ajelemaan pahanhajuisella Pösöllä kohti Rondaa, toisena vaihtoehtona olis ollu Gibraltar. Mutkaisella vuoristotiellä oli paha olo varmaan vähän kaikilla.. Piti pysähtyä useempaan kertaan. Oloa parantelemaan ja kuvia ottamaan. Yhdestä kohtaa näkyi meri, Afrikka ja Gibraltar.

Tuolta kuvauspaikalta matkamme jatkui edelleen mutkaista vuoristotietä eteenpäin. Rondaan oli ehkä puolen tunnin ajomatka vielä. Matkanvarrella oli hienot maisemat ja tiekin oli kokemisen arvoinen. Maisemat oli hienot ja vuoret erilaisia.. Rondassa tietysti eniten kiinnosti rotko ja silta. Ja hienothan ne oli. Kierreltiin sitten muutenkin kaupunkia ristiin rastiin.. Käytiin syömässä ja käveltiin taas jonkin aikaa ja sitten mentiin kahville pieneen kahvilaan ja syötiin hyvät leivokset. Hetken kiertelyn jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Fuengirolaa. Eri reittiä kun mitä tultiin. Tie oli edelleenkin melkoisen hienon näköistä. Nautittiin maisemista ja toistemme seurasta. Takapenkillä oli melkoisen levotonta kun Kutku(noora) ja Kätkä(saara) oli ihan väsyneitä ja jutut sen veroisia.. Naurua riitti ja kolmen minuutin hiljaisuus meinas olla ylitsepääsemätön tehtävä.. Eikä me taidettu sitä ikinä suorittaakaan.. Mutta yritettiin kuitenkin kovasti.

Matkalla kotiin pysähdyttiin näköalapaikalle ihastelemaan maisemia. Kuvassa näkyvä (missä Noorakin) valkoinen kylä oli meidän välietappi, El Burgo. Tosin ajettiin vaan läpi ku alko jo väsymyskin painaa. Haluttiin vaan nopeesti kotiin. Oltiinhan me sentää koko päivä tassuteltu ympäri Rondaa. El Burgossa naputeltiin navigaattoriin uusi päämäärä ja se oli Calle Chumbera. Ajettiin Pizarra nimisen paikan läpi.. Matkalla oli yks mielenkiintonen juttu ku navigaattori opasti menemään liikkenneympyrästä vasemmalle ja siinä ei ollu ku tien pohja. Lähettiin sit navigaattorista välittämättä kohti Malagaa opasteiden mukaan. Päästiin sit sieltäkin ihan mukavasti tulemaan kotiin.

 

Maanantaina mentiin käymään paikallisessa ostoskeskuksessa, Miramarissa. Niko tunsi olonsa taas huonovointiseksi joten ei lähdetty sen ihmeemmin minnekään ajelemaan. Niko jäi siis kotiin ja mentiin akkaporukalla kauppoja kiertämään. Minna oli mennyt edeltä kävellen ja me mentiin sit Berlingolla tyttöjen kans perässä. Jokunen hetki vietettiin siellä ja sitten mentiin karkkikaupan kautta meille ruokaa tekemään. Ruuaksi oli Suomi-kaupasta tilattuja maksa- ja porkkanalaatikkoa ja edellispäivänä tehtyä lihamureketta makaroonien kera. Hyvää oli. Ja Jose sai oman osuutensa laatikoista. Illalla päätettiin että lähettäis Malagaa kiertämään seuraavana aamuna..

Malagaan päästiin lähtemään ei-aikataulun mukasesti. Mutta päästiin kuitenkin :D Malagassa laitettiin auto parkkiin ja lähdettin kiertelemään paikkoja. Kierreltiin samat kenkäkaupat ku Anssin ja Jaanankin kanssa ja jopa enemmän.. Kun kengät oli löydetty jatkettiin ihan muuten etenemistä. Ruokaa syötiin vähän kämäsessä paikassa mutta saatiin mahat täyteen. Ruokailun jälkeen käytiin ihailemassa yhtä katedraalia. Ja niitä miljoonan euron jouluvalojakin mentiin kattomaan.. Meinas jos hermo mennä ku ei ollu enää mitään tekemistä ku piti kuitenkin jäädä valojen syttymistä odottamaan. Minna ja Niko jäi jätskiannosten jälkeen istuskelemaan kahvilan terassille ku minä lähin tyttöjen kanssa kuluttamaan aikaa kauppoja kierrellen. Noora löysi tosi ihanat korvikset, vanhojen tansseihin. Käytiin karkkikaupassa ja aikamme maleksittuamme yhdellä kadulla huomattiin että valot sytty. Yhdellä aukiolla alkoi soittaa joku puhallussoitinryhmä ja se kuulosti ihan hienolta. Suvi ja Noora vaan rupesi käymään levottomiksi että kotiin pitäis päästä. Jouluvalot oli kyllä melkoisen upeat.

 

Keskiviikkona pääsimme lähes aikataulun mukaisesti liikkeelle. Ei oltu ku 15min sovittua myöhässä.. Yhtenä aamuna oltiin 1,5h myöhässä.. Upsista keikkaa. :) No lähdimme siis ajoissa kohti El Chorroa. Edellisenä iltana oli pakattu kiipeilykamat reppuun ja eväät kassiin. Kelikin näytti lupaavalta. Ja perille päästyämme saatiin nauttia auringon lämmöstä. Jopa me "paikalliset" uskallettiin heittää pitkähihaset pois. Kallion vieressä oli lämmin ku aurinko paisto suoraan siihen eikä tuullut yhtään. Leviteltiin kiipeilykamat ja Niko lähti ensimmisenä seinälle. Kiipesi ja laitto köydet niin että muutkin kiipesi. Jopa Minna uskaltautui seinälle. Kiipeilyjen jälkeen mentiin syömään aurinkoon eväitämme. Niko ja Minna meni kahville ja minä jäin tyttöjen kanssa nauramaan. Meillä oli kyllä niin hauskaa.. Ja puhuttiinkin aikasemmin että miks Minna oli halunnu oman huoneen. Kiipeilyjen jälkeen annettiin tytöille hieronnat ja alettiin nauttia viimeisestä illasta.. Käytiin Suvin ja Nooran kanssa kävelemässä vielä paseolla. Viimeisen kerran. :) Karkkikaupassakin taidettiin vierailla. :P Jälleen kerran. Ehkä mun pitää joskus mennä käymään Sweetlandissa. (tytöt, teitä muistellen<3)

 

Torstaiaamuna, uuden vuoden aattona, ei tehty muuta ku siivottu ja pakattu laukut ja laukut omistajineen autoon ja käytiin viemässä vieraat kentälle. Haikeissa tunnelmissa jätettiin vieraat odottamaan check-inniä ja me lähdettiin Nikon kanssa kotiin. Vähän oli illalla hassu olo ku yhtäkkiä kämppä olikin hiljainen.. Lähdettiin sitten opiskelukavereiden kanssa katsomaan paikallista uuden vuoden vaihdetta kirkkoaukiolle. Kova oli meno ja oltiinkin siellä opettajien kanssa. Jotka nekin oli hyvin juhlatunnelmissa ;) Siitä sitten lähdimme kotiin nukkumaan uusia tuulia odottamaan..

Kuvia tulossa picasaankin varmaan joskus lisää...

 

Araz